Diabetes

Mikä diabetes on?

Diabetes on sairaus, jossa elimistö ei kykene säätelemään veren sokeripitoisuutta, jolloin verensokeri kohoaa.

Tyypin 1 diabeteksessa elimistö lakkaa toistaiseksi tuntemattomasta syystä kokonaan tai osittain tuottamasta insuliinia (veren sokeripitoisuutta säätelevää hormonia), minkä vuoksi insuliinia on jatkuvasti annosteltava elimistöön. Tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa noin 50 000. Kaikki saavat insuliinihoitoa.

Tyypin 2 diabeteksessa (jota kutsutaan myös aikuistyypin diabetekseksi) elimistö tuottaa edelleen insuliinia, mutta tuotettu määrä ei riitä elimistön tarpeeseen. Tyypin 2 diabeetikoita on Suomessa noin 350 000.

Pieni osa naisista sairastuu raskausajan diabetekseen. Silloin raskausajan hormonimuutokset aiheuttavat insuliiniresistenssin, eikä elimistön oma insuliinintuotanto riitä alentamaan tämän seurauksena kohonnutta verensokeria.

Yhteistä kaikkien diabetestyyppien hoidolle on pyrkimys pitää verensokeri mahdollisimman tasaisena

Oireita

Diabeteksen ensimmäinen merkki on yleensä voimakas jano sekä aiempaa tiheämpi virtsaamistarve ja aiempaa suurempi virtsan määrä. Myös väsymys ja painon muutokset ovat yleisiä oireita. Oireet alkavat yleensä vähitellen, ja niitä voi joskus olla vaikea tunnistaa.

Tyypin 1 diabeteksen oireita aikuisilla: 

• Voimakas janontunne
• Tihentynyt virtsaamistarve ja suurentunut virtsan määrä
• Voimattomuus tai voimakas väsymys
• Asetonilta haiseva hengitys
• Voimakas tai äärimmäinen näläntunne
• Äkillinen painonlasku

Tyypin 2 diabeteksen oireita: 

• Lisääntynyt jano
• Tihentynyt virtsaamistarve ja suurentunut virtsan määrä
• Lisääntynyt ruokahalu
• Väsymys
• Painonlasku

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa immuunijärjestelmä on hyökännyt elimistön omia insuliinia tuottavia soluja vastaan. Insuliinia tarvitaan, jotta elimistön solut voivat ottaa tarvitsemansa sokerin verenkierrosta. Riittämätön insuliinintuotanto tarkoittaa, että sokeri jää verenkiertoon, jolloin veren sokeripitoisuus kohoaa.

Syytä siihen, miksi elimistö hyökkää omia soluja vastaan, ei toistaiseksi tunneta. Tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että kyseessä saattaa olla perinnöllisyyden ja ulkoisten ympäristötekijöiden yhdistelmä

Hoidot

Insuliinipumppu

Insuliinia voidaan lisätä elimistön ulkopuolelta joko pistoksina tai insuliinipumpun avulla. Pistoksiin käytetään insuliinikynää, ja tällöin insuliinia on yleensä pistettävä useita kertoja päivässä. Insuliinipumppua käytettäessä insuliini kulkee ihon alle muutaman päivän välein vaihdettavan kanyylin kautta ja pistäminen on tarpeen vain infuusisetin tai pumpun (podin) vaihdon yhteydessä. Insuliinipumppuja on kahdenlaisia: letkullisia ja letkuttomia (pod-pumppu).

Letkuton insuliinipumppuhoito

Jatkuva glukoosinseuranta (CGM)

Jatkuvassa glukoosinseurannassa (CGM, Continuous Glucose Monitoring) verensokeria mitataan jatkuvasti, ympäri vuorokauden, ihoon kiinnitettävällä sensorilla, jossa on ihonalainen anturilanka. CGM-järjestelmän avulla voit aina helposti tarkistaa verensokeriarvosi ilman sormeen pistämistä. Lisäksi järjestelmän trendinuolet osoittavat verensokerisi suunnan ja trendikäyrät näyttävät, miten verensokerisi on vaihdellut. CGM-järjestelmiä on kahdenlaisia: isCGM-järjestelmiä, joissa arvojen katsominen vaatii erillisen skannauksen, ja rtCGM-järjestelmiä, joissa sensoriin kiinnitetty lähetin lähettää arvoja jatkuvasti ja automaattisesti älypuhelinsovellukseen tai vastaanotinlaitteeseen. 

CGM ja diabetes

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabeteksessa elimistö ei tuota riittävästi insuliinia tai insuliinilla ei ole riittävää vaikutusta kudoksissa solujen insuliiniresistenssin vuoksi. Perinnöllisyys ja elintavat vaikuttavat riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen. Etenkin ylipaino on suuri riskitekijä.

Hoidot

Koska ylipaino on tärkein tyypin 2 diabeteksen riskitekijä, hoito aloitetaan aina ruokavaliomuutoksilla ja liikunnan lisäämisellä. Terveillä elintavoilla, painonpudotuksella ja liikunnalla on edullinen vaikutus verensokeriin. Ruokavalion ja liikunnan lisäksi käytetään nykyään myös verensokeria alentavia, tabletteina otettavia lääkkeitä. Eräs yleisimmistä tablettihoidoista lisää solujen insuliiniherkkyyttä estämällä glukoosintuotantoa maksassa.

Jos tableteilla ei saada riittävää hoitovaikutusta, käyttöön otetaan myös insuliini, yleensä pitkävaikutteinen perusinsuliini.

Jos haluat lisätietoja tyypin 2 diabeteksen hoidosta, käänny terveydenhuollon tai oman diabeteshoitotiimisi puoleen.

Lue lisää diabeteksesta